Kategoriat
Yleinen

Päätös

Päätin kirjoittaa nyt artikkelin koskien loukkaantumisia ja jalkapalloharrastustani. Tein päätöksen, johon päättyy pitkäaikaisin harrastukseni; olen päättänyt lopettaa jalkapallon. Syy tähän on nuo lukuisat loukkaantumiset, joita olen kokenut. Olen kohdannut monia melko vaikeitakin loukkaantumisia pelatessani jalkapalloa viimeiset 15 vuotta. Nyt on tullut aika lopettaa se, ja laittaa nappulakengät naulaan kilpatoiminnan osalta.

Vielä yhden kerran

Viime vuonna (2019) en pelannut yhtään ottelua, sillä lähentäjä repesi taas kerran. Sama ongelma on siis vaivannut minua ennenkin. Tammikuussa 2019 todettiin tuo repeämä, joka kesti parantua noin viisi kuukautta. Halusin kuitenkin vielä yrittää pelata, jospa jalat kestäisivät tällä kertaa.

Nyt tätä artikkelia kirjoittaessani, olen käynyt reenaamassa viisi kertaa sekä pelannut yhden harjoitusottelun, ja ehdinpä pelata yhden sarjamatsinkin. Hauskaa oli, mutta vaati se taas veronsa. Vieraspelissä, perjantaina 12.6.2020 kuitenkin vanha vaiva taas palasi, ja tämä tapahtuma ikään kuin varmisti lopettamispäätöksen minun kohdallani. Loukkaantumisten aikana ovat hyvin tutuiksi tulleet pitkät kuntoutusjaksot ja tauot muistakin liikuntamuodoista, jotka saivatkin minut kallistumaan tähän päätökseen. Usein vamman kuntouttaminen on hyvin yksinäistä puuhaa, joka vaatii paljon sisukkuutta ja tahtoa yksilöltä. Nautin nyt muista lajeista! Eniten nautin kuitenkin siitä, että paikat pysyvät ehjinä, eikä koko ajan särje johonkin paikkaan!

Loukkaantumiset ovat olleet henkisesti niin vaikeita, että välillä on tullut ajateltua kaikenlaista. Ikään kuin kaikki romahtaisi. Se on vaikeaa, koska päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet koostuu minulla siitä, että teen kaikkea liikunnallista, ja yhtäkkiä se viedään pois. Myös sosiaalinen puoli kärsii; joukkuekaverit saattavat jäädä taka-alalle, ja kotona purkaat pahaa mieltäsi vanhempiin. Pahimmillaan saatat jäädä pitkän loukkaantumisen takia kokonaan joukkueesta ulkopuolelle. Itselleni myös katsominen kentän laidalla on ollut aina vaikeaa, kun itse olen ollut kuntouttamassa jalkaa kentällä muiden nauttiessa pelaamisesta.

Niin elämässä kuin urheilussakin on aina ylämäkiä ja alamäkiä. Kuitenkin tärkeintä on se, miten niihin suhtautuu! Haluan mainita sitaatin, joka tulisi muistaa silloin, kun urheilussa tai ylipäänsä elämässä kohtaa ”alamäen”. Lainatakseni Yhdysvaltalaista Vince Lombardia (Amerikkalaisen jalkapallon valmentaja):

”Suurin onnistuminen ei piile siinä, ettei koskaan kaadu, vaan siinä, että kaaduttuaan aina nousee.” Vince Lombardi.

Kun puhutaan urheilusta, on varmaa, että jokaisella tulee alamäkiä vastaan jossakin vaiheessa. Tärkeintä on kuitenkin se, miten niihin suhtautuu! Itselleni kyseinen sitaatti on ollut pienestä lähtien jo tärkeä, ja muistan sen aina kohdatessani loukkaantumisen. Ei siis pidä luovuttaa, vaikka kokeekin vastoinkäymisiä.

Ei jäänyt jossiteltavaa

Sitaatista tulee mieleeni myös silloisen 23-vuotiaan poliisin, Lasse Virénin 10 000m voitto Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Aivan käsittämätön suoritus… Jokainen varmasti tietää, mitä tuolloin kävi. Tämä tapahtuma toimii allekirjoittaneelle eräänlaisena motivaattorina, kun joskus mietin, että pitäisikö luovuttaa jonkin asian suhteen. Nyt en kuitenkaan luovuta jalkapallon suhteen, vaan päästän irti siitä oikealla hetkellä. Lopettamispäätös oli melko helppo, lähinnä sen takia, että jossiteltavaa ei jäänyt. Olen tehnyt sen eteen töitä älyttömän paljon, että olisin voinut pelata vielä jalkapalloa kilpailullisesti. Nyt täytyy vain todeta, että minun kroppani ei sitä kestä.

Ja parasta tässä on se, että voin edelleen mennä potkimaan kavereiden kanssa tai pelailemaan jos mieli tekee! Lopetuspäätös on siis enemminkin helpotus, kun ei tarvi jahkailla pelatako vai eikö. Olen vasta nyt ymmärtänyt, että lajeja on muitakin :D. Vapaa-aikaa jää myös nyt enemmän muun muassa blogin kehittämiselle ja ystävien kanssa hengailulle. Innolla odotan, miten tämä projekti lähtee käyntiin. Nyt lähden golffaamaan tuonne helteeseen, ja nauttimaan pelaamisesta ilman kipuja!!! 🙂

Haaste: Ainoa haasteeni tänään on, että nauti Suomen kesästä ja ylipäänsä elämästä! Suomen kesä ei liian kauan kestä!

Nauttikaa kesäpäivistä!

Kirjoittanut Viljami

20-vuotias liikuntapedagogiikan opiskelija, jonka harrastuksiin nykyään kuuluu kaikenlainen liikunta laidasta laitaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *